EU:n luonnon ennallistamisasetus meni läpi tiistaina 18.6. EU:n ympäristöneuvostossa, mutta ei ilman jännitysnäytelmää. Päätös on historiallinen ja vaati ainakin yhden kapinallisen. Niukka enemmistö syntyi, kun aiemmin pidättäytyneen Itävallan vihreiden ympäristöministeri Leonore Gewessler äänesti esityksen puolesta, vastoin oman maansa hallinnon tahtoa.
Mitä EU:n ennallistamisasetus tarkoittaa?
Luonnon ennallistamisasetus tähtää luontokadon ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, osana EU:n biodiversiteettistrategiaa. Ennallistamisasetus auttaa suojelemaan ekosysteemejä, jotka ovat elintärkeitä ihmisten hyvinvoinnille, ruokaturvalle ja ilmaston resilienssille. Ennallistamistoimien myötä luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut tuovat pitkällä aikavälillä huomattavia taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä.
Prosessi etenee seuraavasti:
- Vuoteen 2030 mennessä toimet voidaan kohdistaa vapaasti eri luontotyyppeihin (esim. Pölyttäjät, metsät, niityt, kosteikot, joet, järvet), kunhan 30 prosentilla siitä pinta-alasta, joka ei ole hyvässä tilassa, tehdään tarvittavat ennallistamistoimet. Ensisijaisesti toimenpiteet tehdään Natura 2000 -verkoston alueella.
- Seuraava tavoitevuosi on 2040, johon mennessä ennallistamistoimenpiteet on tehtävä ainakin 60 prosentilla huonossa tilassa olevista luontotyyppien esiintymistä.
- Vuoteen 2050 mennessä, ainakin 90 prosenttia huonossa tilassa olevista esiintymistä täytyy ennallistaa vastaavasti kunkin luontotyyppiryhmän osalta.
Asetus edellyttää kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimista, jossa määritellään keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman tulee valmistua kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, ja ennallistamisasetus astuu voimaan heinä-elokuussa 2024.
Ennallistamisasetuksen kannatus on laajaa – vastustus kulminoituu kustannuksiin
EU:n ennallistamisasetus menetti maaliskuussa enemmistönsä, kun Unkari kääntyi vastustajien joukkoon. Unkarin takin käännön taustoja ei tiedetä, sitä on arvioitu yhdeksi Orbánin populistista vedoista ja yrityksestä ajaa omia asioitaan. Tämän lisäksi Suomi asettui vastustamaan asetusta aiemman pidättäytymisen sijaan.
Suomessa enemmistö oppositiosta kannatti ennallistamisasetuksen hyväksymistä, mutta hallituspuolueet ja Keskusta vastustivat sitä. Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) odotetusti äänesti esitystä vastaan, viitaten puheessaan kohtuuttomaan korkeisiin kustannuksiin.
WWF:n tutkimuksen mukaan ennallistamisasetuksella on kuitenkin laaja kansan tuki Suomessa ja muissa asetusta vastustavista maissa. Toukokuussa julkistetun kyselyn mukaan EU:n ennallistamisasetusta vastustavien maiden (esim. Alankomaat, Suomi, Unkari, Italia, Puola, ja Ruotsi) kansalaisista jopa 75% kannatti asetuksen hyväksymistä. Itävallassa 77% kannatti ennallistamisasetusta, kun suomalaisilla vastaava osuus oli 70 % vastaajista.
Suomessa ennallistamisasetuksen suurin vastustus liittyy sen kustannuksiin. Ministeri Mykkäsen mukaan, Suomessa on muihin maihin nähden suuri määrä sisävesistöalueita ja rannikkoalueita, joiden ennallistamiselle on asetettu tiukat kriteerit ja aikataulut. Ja on arvioitu, että Suomen kustannukset ennallistamisasetuksen myötä ovat Euroopan korkeimmat suhteuttuna BKT:seen, eli 0,4%. Seuraavana tulee Latvia 0,2%. Mutta, se mitä ei olla huomioitu on se, että arvioiden mukaan Suomi tulisi myös hyötymään eniten luonnon ennallistamisesta. Suomen arvioitu hyöty on 4,1 % BKT, kun seuraavaksi suurin hyöty prosentuaalisesti on Liettualla, 2,2 %.
Alkuperäisen komission arvion mukaan kustannukset voisivat olla Suomelle noin 930 miljoonaa euroa vuodessa, mutta arvio on myöhemmin puolittunut noin 500 miljoonaan euroon.
Pidemmällä aikavälillä ja hieman karrikoiden kalliimmaksi tulee viivästynyt reaktio luontokadon vähenemiseen, pahimmillaan elinkelvoton ja epäinhimillinen elinympäristö, kuihtuvat tai “käyttökelvottomat” luonnon resurssit, juomakelvoton vesi ja ruoka, mikä pitää keinotekoisesti pölyttäjien kuoltua kasvattaa. EU komission tekemän arvion mukaan jokainen 1€, joka sijoitetaan luonnon ennallistamiseen tuottaa 8-38€ taloudellista arvoa takaisin, kiitos ekosysteemipalveluiden, jotka tukevat ruokaturvaa, ekosysteemien ja ilmaston resilienssiä sekä ihmisten terveyttä – hyödyt ovat siis moninkertaiset kuluihin verrattuna. Eikö olisi järkevää ajatella luonnon ennallistamisen kustannuksia enemmänkin investointina tulevaisuuteen?
Entäs se jännitysnäytelmä ja sen tähti?
EU komission päätösvaltainen enemmistö saavutetaan, jos kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti (double majority rule):
- 55 % jäsenvaltioista äänestää puolesta – käytännössä tämä tarkoittaa 15 maata 27:stä maasta
- Ehdotusta tukevat jäsenvaltiot, jotka edustavat vähintään 65 % EU:n kokonaisväestöstä
Luonnon ennallistamisasetuksen äänestyksessä 20 maata 27:stä hyväksyi asetuksen (verrattuna vähimmäismäärään 15) edustaen 66,07 prosenttia väestöstä (minimiraja 65 prosenttia). Itävallan prosenttiosuus kokonaisväestöstä on 2%.
Lähde: EU News, 17.06.2024. Linkki.
Ratkaisevassa roolissa oli Itävallan ympäristöministeri Leonore Gewessler, joka äänesi EU:n ennallistamisasetuksen puolesta vastoin oman maansa hallintoa. Hän totesi omalla Instagram-tilillään edeltävästi, että (huom. kirjoittajan oma käännös):
“Ilman koskematonta luontoa ei ole tervettä ja onnellista elämää. Luonnonsuojelu turvaa tulevaisuutemme. Olemme sen velkaa tuleville sukupolville. Siksi etsimme intensiivisesti ratkaisua ennallistamislakiin ja löysimme sen. Omatuntoni ei salli tämän tilaisuuden valua hukkaan. Juuri siksi äänestän tämän luonnonsuojelulain puolesta huomenna EU:n ympäristöministerineuvostossa.” – Leonore Gewessler
Ja juuri niin hän teki ja täten luonnon ennallistamisasetus saavutti niukan enemmistön. Jos otaksutaan, että WWF:n kyselyn tulokset ovat vähänkään todellista suuntaa antavia, kyseessä voisi ajatella olevan myös demokratian toteutuminen (77% puolesta).
Itävallan liittokansleri Karl Nehammer kertoi vievänsä päätöksen EU-tuomioistuimeen. Lisäksi Itävallan kansanpuolue ÖVP kertoi haastavansa Gewesslerin oikeuteen virka-aseman väärinkäytöstä. Nehammerin mukaan Gewesslerillä ei ollut oikeutta äänestää asetuksen puolesta. Nähtäväksi jää mitä tulevaisuus tuo tullessaan niin ennallistamisasetukselle kuin Leonore Gewesslerille.
Leonore Gewesslerin teko osoittaa mielestäni suunnatonta rohkeutta, epäitsekkyyttä ja johtajuutta. Päätös äänestää ennallistamisasetuksen puolesta mahdollisesti oman uran kustannuksella, kertoo vilpittömästä sitoutumisesta ympäristönsuojeluun ja paremman tulevaisuuden luomiseen tuleville sukupolville.
Gewessler jättää jälkensä kestävän kehityksen historiaan, hänen rohkeutensa inspiroi ja herättää kiitollisuutta. Haluan päättää tämän tekstin Leonore Gewesslerin rohkaiseviin ja alkuperäisiin sanoihin (käännös lopussa):
“Diese Entscheidung war keineswegs einfach, aber ich weiss und mein Gewissen sagt mir das: Genau in solchen Momenten braucht es Mut. Deswegen seien wir mutig.”
– Leonore Gewessler
Kirjoittajan vapaa käännös:
”Tämä päätös ei ollut mitenkään helppo, mutta tiedän ja omatuntoni sanoo minulle: Juuri tällaisina hetkinä tarvitaan rohkeutta. Siksi olkaamme rohkeita.” – Leonore Gewessler
Lähteet:
1. Consilium. ”Nature Restoration Law: Council Gives Final Green Light.” 17. kesäkuuta 2024. Saatavilla: [https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2024/06/17/nature-restoration-law-council-gives-final-green-light/](https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2024/06/17/nature-restoration-law-council-gives-final-green-light/)
2. Consilium. ”Qualified Majority.” Saatavilla: [https://www.consilium.europa.eu/en/council-eu/voting-system/qualified-majority/](https://www.consilium.europa.eu/en/council-eu/voting-system/qualified-majority/)
3. EUfactcheck. ”True, but Requires Context: Finland Faces the Highest Costs under EU’s Environmental Restoration Law Relative to Its Economy.” Viitattu 19.6.2024. https://eufactcheck.eu/factcheck/true-but-requires-context-finland-faces-the-highest-costs-under-eus-environmental-restoration-law-relative-to-its-economy/.
4. Eunews. ”Nature Restoration: EU Approves Law, Italy Votes Against, Chaos in Austria.” 17. kesäkuuta 2024. Saatavilla: [https://www.eunews.it/en/2024/06/17/nature-restoration-eu-approves-law-italy-votes-against-chaos-in-austria/](https://www.eunews.it/en/2024/06/17/nature-restoration-eu-approves-law-italy-votes-against-chaos-in-austria/)
5. Forest.fi. ”Kuka Maksaa Ennallistamisasetuksen Kustannukset: Valtio vai EU? Suomen Euroedustajat Erimielisiä.” Saatavilla: [https://forest.fi/fi/artikkeli/kuka-maksaa-ennallistamisasetuksen-kustannukset-valtio-vai-eu-suomen-euroedustajat-erimielisia/](https://forest.fi/fi/artikkeli/kuka-maksaa-ennallistamisasetuksen-kustannukset-valtio-vai-eu-suomen-euroedustajat-erimielisia/)
6. Gewessler, L. (2024). [Instagram-postaus]. Saatavilla: https://www.instagram.com/p/C8RqsXrNxE4/
7. Institute for European Environmental Policy (IEEP). ”Nature Restoration Law and Funding.” Saatavilla: [https://ieep.eu/wp-content/uploads/2023/01/4_-Nature-Restoration-Law-and-Funding.pdf]
8. Yle. ”EU hyväksyi luonnon ennallistamisasetuksen – ympäristöministeri Mykkänen: ”Aiempia versioita toteuttamiskelpoisempi.” Saatavilla: [https://yle.fi/a/74-20094549](https://yle.fi/a/74-20094549)
9. Yle. ”Itävallassa hallituskumppani aikoo haastaa ympäristöministerin oikeuteen – syynä ennallistamisasetus.” Saatavilla: [https://yle.fi/a/74-20094549](https://yle.fi/a/74-20094549)
